You are here: Home / Theses / Eläimet muuttuvassa yhteiskunnassa – johdatus ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologiaan / About

Eläimet muuttuvassa yhteiskunnassa – johdatus ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologiaan

By SALLA TUOMIVAARA

View Link (HTM)

Licensed under

Category Theses
Abstract
Eläinten kohtelua koskevat kysymykset ovat viimeisten vuosikymmenten aikana murtautuneet länsimaissa julkisen keskustelun piiriin. Eläinkysymyksistä on tullut poliittisia kysymyksiä samaan tapaan kuin ympäristökysymyksistä 1960­1970-luvulla. Tieteellinen huomio eläinten yhteiskunnallista asemaa kohtaan on tästä huolimatta ollut rajallista. Viime vuosina yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus on kuitenkin lähtenyt nousuun etenkin Iso-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa. Sosiologia on ollut tässä kehityksessä vahvasti mukana. Tutkimuksessani kartoitan tätä uutta sosiologian tutkimusaluetta, jota nimitän ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologiaksi (ies-sosiologia). Ies-sosiologian tutkimuskohteena ovat ihmisten ja eläinten väliset suhteet sekä eläinten asema yhteiskunnassa. Tutkiessaan ihmisten ja eläinten välisten suhteiden yhteiskunnallisia merkityksiä ja muutosta sekä eläinten sosiaalista konstruointia ies-sosiologia tarjoaa tietoa ihmisestä itsestään ja yhteiskunnastamme. Suhteemme eläimiin ja se miten konstruoimme eläimen määrittää sitä mitä itse olemme. Ies-sosiologiaa on kiinnostanut erityisesti ambivalenttius, joka luonnehtii vallitsevaa eläinten asemaa: eläimet sekä äärimmäisen hellyyden että hyväksikäytön kohteina. Ies-sosiologia kysyy, mikä tuottaa tätä ambivalenttia suhtautumista eläimiin, mitkä prosessit sitä pitävät yllä ja onko tilanne jollain tavoin muuttumassa post-/myöhäismodernin myötä. Tutkimukseni on luonteeltaan kuvaileva. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta, eli tutkimusmetodi on sekundäärianalyysi. Käytän tutkimukseni lähteinä tuoretta ies-sosiologian tuottamaa aineistoa, josta keskeisimmiksi nousevat eläinten kokonaisyhteiskunnallista merkitystä arvioineiden Arnold Arluken, Adrian Franklinin, Clinton Sandersin ja Keith Testerin teokset ja artikkelit. Lisäksi hyödynnän muuta sosiologista sekä lähitieteenalojen kirjallisuutta siltä osin kuin se tarjoaa kiinnostavia näkökulmia ihmisten ja eläinten välisten suhteiden analyysille. Ihmisten ja eläinten välisten suhteiden historiallisen muutoksen analyysissä Norbert Eliaksen sivilisaatioprosessiteoria ja Keith Thomaksen aatehistoriallinen tutkimus ovat keskeisellä sijalla. Kerron tutkimuksessani, millä tavoin sosiologia tieteenalana on käsitellyt ihmisten ja eläinten välisiä suhteita sekä eläinten asemaa yhteiskunnassa, millaisia haasteita ihmisten ja eläinten välisten suhteiden huomioonottaminen sosiologialle asettaa sekä millaiset tutkimuskysymykset ja metodit ovat muodostumassa keskeisiksi ies-sosiologian piirissä. Kartoitan myös selitysmalleja, joita ies-sosiologia on ottanut käyttöön tutkiessaan ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutusta sekä ihmis­eläinsuhteiden muutosta. Eläinten asemaa määrittelevän ambivalenssin nähdään muodostuneen modernin yhteiskunnan synnyn myötä. Käynnissä oleva eläinten yhteiskunnallisen aseman politisoituminen kertoo, että tämän ambiva-lentin aseman hallintaan käytetyt keinot horjuvat. Vaatimukset eläinten eettisestä huomioinnista ovat vahvistuneet samaan aikaan kuin eläinten hyväksikäyttö on yhä laajentunut. Ies-sosiologian piirissä ei vallitse yhtenäistä kantaa suunnasta, johon ihmis­eläinsuhteet ovat muuttumassa, mutta yhtä mieltä ollaan siitä, että nämä suhteet ovat kohtaamassa jonkin asteisen uudelleen tarkastelun. Eläinten erilaisten merkitysten välinen ristiriita on voimistunut; modernin tuottamat ihmis­eläinsuhteiden ristiriidat ovat nousseet jälleen käsittelyn kohteiksi. Ihmis­eläinsuhteiden kasvava ambivalenssi kaipaa siis lisää sovittelun keinoja tai purkamista ja uudelleen analysointia. Eläinsuhteemme perinteisten ratkaisujen horjuessa ja eläinten kohtelua koskevien yhteiskunnallisten konfliktien voimistuessa yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen rooli voi olla merkittävä. Eläinten asemasta ja merkityksestä käytävä, usein hyvin polarisoitunut, keskustelu kaipaa eläimiä yhteiskuntatieteiden näkökulmasta tarkastelevaa panosta: näkökulmaa, jossa eläimet eivät näyttäydy ainoastaan biologisina, vaan myös sosiaalisina, konstruktioina. Asiasanat: eläin, ambivalentti eläinsuhde, yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus, eronteot, sivilisaatio-prosessi, eläinsuojelu, eläinten oikeudet, eläinrääkkäys, metsästys, liha, ruokatabut, lemmikkieläin, tuotantoeläin, koe-eläin, villit ja kesyt eläimet -
Submitter

Marcy Wilhelm-South

Purdue University

Date 2003
Pages 165
Department Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos - Department of Sociology and Social Psychology
Degree Masters
URL https://trepo.tuni.fi/handle/10024/91265
Language English
University University of Tampere
Cite this work

Researchers should cite this work as follows:

Tags
  1. Animal roles
  2. Human-animal relationships
  3. open access
  4. sociology
Badges
  1. open access